Hyvä vientistrategia ei aloita kysymyksestä "palkataanko myyjä vai ostetaanko markkinointia". Se aloittaa kysymyksestä: mistä tiedämme, että valitussa markkinassa on ostajia, jotka etsivät juuri meidän ratkaisuamme ja ovat valmiita maksamaan siitä? Vasta kun tähän on vastaus, kannattaa päättää, kumpaan raha laitetaan ensin – ja yleensä vastaus on, että molempiin, mutta eri painotuksella.
Olen tehnyt kansainvälistä B2B-myyntiä ja -markkinointia teollisille yrityksille yli kaksikymmentä vuotta. Yleisin virhe, jonka näen, ei ole huono myyjä tai huono kampanja. Se on se, että ensimmäinen vientibudjetti käytetään yhteen suuntaan ennen kuin kukaan on tarkistanut, onko suunta oikea.
Tämä artikkeli on päätöksenteon apuväline teollisen pk-yrityksen toimitusjohtajalle tai vientijohtajalle, joka miettii, miten vientistrategia muutetaan budjetiksi. Laajemman kokonaiskuvan kansainvälistymisestä – markkinavalinnoista Go To Market -vaiheisiin – löydät kansainvälistymisstrategian käytännön oppaasta.
Miksi "myynti vai markkinointi" on väärä vastakkainasettelu vientistrategiassa
Johtoryhmässä kysymys esitetään usein näin: palkataanko Saksaan myyjä vai panostetaanko näkyvyyteen? Taustalla on kaksi yhtä ymmärrettävää oletusta. Myyntitaustainen johtaja luottaa siihen, että kauppa syntyy ihmiseltä ihmiselle. Markkinointitaustainen johtaja luottaa siihen, että ostajat etsivät ratkaisuja itse ja kysyntä pitää ensin herättää.
Molemmat ovat oikeassa, ja juuri siksi kumpikaan ei yksin riitä. Myyjä ilman näkyvyyttä ja kohdennettua kysyntää käyttää ensimmäiset kuukaudet listojen läpikäyntiin ja kylmiin soittoihin. Markkinointi ilman myynnin palautetta tuottaa yhteydenottoja, joista kukaan ei tiedä, ovatko ne oikeita ostajia. Kun näitä ei suunnitella yhdessä, kumpikin osapuoli voi vuoden päästä osoittaa, että toinen epäonnistui.
Siksi en suosittele "markkinointi aina ensin" -mallia, vaikka se olisi minulle markkinoinnin asiantuntijana helppo myydä. Suosittelen järjestystä, jossa ensimmäinen raha käytetään sen selvittämiseen, kumpaa seuraava raha tarvitsee enemmän.
Mitä vientistrategiassa pitää validoida ennen isoja investointeja
Ennen kuin vientiin sidotaan kymmeniätuhansia euroja, neljä asiaa kannattaa tarkistaa datalla eikä oletuksilla:
- Kysyntä: haetaanko kohdemarkkinassa ratkaisuanne, millä termeillä ja kuinka paljon? Hakudata ei kerro kaikkea teollisesta ostamisesta, mutta se kertoo, onko aktiivista etsintää olemassa ja millä kielellä ostaja ajattelee.
- Ostajamarkkina: keitä ostajat ovat, millä toimialoilla ja minkä kokoisia? Teollisessa viennissä sama tuote voi kiinnostaa aivan eri segmenttejä eri maissa.
- Kilpailu: ketkä näkyvät jo hakutuloksissa, tekoälyhakujen vastauksissa ja messuilla, ja millä viestillä? Jos markkina on täynnä paikallisia toimijoita, tarvitaan eri lähtökohta kuin markkinassa, jossa kukaan ei vastaa ostajan kysymyksiin.
- Myynnin hiljainen tieto: mitä nykyiset myyjät, jälleenmyyjät ja asiakaspalvelu tietävät ostajien budjeteista, päätöksentekijöistä ja syistä ostaa tai jättää ostamatta?
Neljäs kohta on useimmiten aliarvioitu. Se on myös se, joka parhaiten ratkaisee, mihin raha kannattaa laittaa.
Kaksi kokemusta: kun myynnin tieto muutti vientistrategian suunnan
Rakennusalan yrityksessä, jonka kanssa tein kansainvälistä myyntiä ja markkinointia, myynti kertoi tapaamisten perusteella, että kotimaisen ostajan tyypillinen budjetti oli noin 150 000 euroa, kun taas Saksan ja Alankomaiden ostajat puhuivat noin 500 000 euron hankkeista. Kyse oli myyjien omista havainnoista omista asiakkaistaan, ei markkinatilastosta. Silti se riitti muuttamaan kysymyksen "missä on eniten liidejä" kysymykseksi "missä yksi kauppa on arvokkain". Markkinoiden ja kohderyhmän valinta tehtiin tämän tiedon pohjalta, ja hakunäkyvyys sekä mainonta suunnattiin niihin.
Teollisessa kylmälaitejärjestelmien myynnissä myyntitapaamisista nousi esiin, että puolustusteollisuuden ostajilla oli sillä hetkellä suuremmat budjetit kuin monilla perinteisillä asiakasryhmillä. Markkinoinnin näkyvyys ja kohdentaminen suunnattiin sen jälkeen puolustussegmenttiin. Kukaan ei olisi löytänyt tätä pelkästä hakudatasta – mutta ilman markkinoinnin kykyä reagoida nopeasti havainto olisi jäänyt myyjän muistiinpanoihin.
Pitkäaikaisin esimerkki on Mense, jonka kanssa olemme tehneet töitä seitsemän vuotta. Sinä aikana liikevaihto on tuplaantunut ja tulos kolminkertaistunut ilman uusien myyjien palkkaamista. En väitä, että tulos johtuu pelkästään markkinoinnista – siihen vaikuttavat tuotteet, ihmiset ja markkinat. Olennainen oppi on toinen: kun myynti ja markkinointi suunnitellaan yhdessä ja kansainvälinen näkyvyys tuo ostajia myyjien luo, myyntitiimin kokoa ei tarvitse kasvattaa samassa suhteessa kuin myyntiä.
Kuvitteellinen vertailu: kolme tapaa käyttää vientistrategian ensimmäiset 50 000 €
Alla oleva vertailu on kuvitteellinen esimerkki, ei asiakastapaus. Luvut ovat suuntaa-antavia ja riippuvat toimialasta, markkinasta ja yrityksen lähtötilanteesta. Oletetaan suomalainen teollinen pk-yritys, joka haluaa aloittaa viennin Saksaan ja jolla on ensimmäiselle vuodelle 50 000 euron budjetti myyntiin ja markkinointiin.
| A: Myynti ensin | B: Markkinointi ensin | C: Validointi, sitten painotus | |
|---|---|---|---|
| Mihin raha menee | Osa-aikainen myyjä tai agentti, matkat, messut | Saksankielinen sivusto, SEO, Google Ads, sisältö | Noin 5–10 % kysynnän, kilpailun ja myynnin tiedon validointiin; loput painotetaan tulosten mukaan |
| Mitä opitaan 3 kuukaudessa | Muutaman kymmenen keskustelun havainnot, usein kylmistä kontakteista | Hakunäkyvyys ja yhteydenotot, mutta ei tietoa niiden laadusta ilman myyntiä | Missä kysyntä on, ketkä ostavat ja kumpi kanava tarvitsee enemmän resursseja |
| Suurin riski | Myyjä kuluttaa budjetin markkinassa, jossa kysyntää ei ole tai se on väärää | Liidejä tulee, mutta kukaan ei hoida niitä tai ne ovat vääriä ostajia | Validointi venyy, jos päätöksiä ei tehdä sovitussa rytmissä |
| Milloin järkevä | Kun ostajat ja kysyntä tunnetaan jo ennestään | Kun myyntikyky on olemassa ja tarvitaan lisää oikeita kontakteja | Kun markkina tai ostajasegmentti on yritykselle uusi |
Vaihtoehdot A ja B eivät ole vääriä. Ne ovat oikeita, kun tietyt asiat tiedetään jo. Vaihtoehto C on tapa selvittää, kumpi niistä sopii juuri teille – ja välttää se, että koko ensimmäisen vuoden budjetti käytetään oletuksen testaamiseen.
Vientistrategian diagnostiikka: kymmenen kysymystä ennen budjettipäätöstä
Käy nämä kysymykset läpi johtoryhmässä. Jokainen "emme tiedä" on merkki siitä, että ensimmäinen raha kannattaa käyttää sen selvittämiseen.
- Millä hakutermeillä kohdemarkkinan ostajat etsivät ratkaisuamme omalla kielellään?
- Ketkä kilpailijat näkyvät näillä hauilla ja tekoälyhakujen vastauksissa?
- Mitkä toimialat ja yrityskoot ovat ostaneet meiltä tähän asti, ja miksi?
- Mitä myyjämme tietävät ostajien budjeteista eri maissa?
- Kuka ostajayrityksessä tekee päätöksen ja kuka vaikuttaa siihen?
- Kuinka pitkä on tyypillinen myyntisykli tarjouksesta kauppaan?
- Kuka hoitaa kohdemarkkinasta tulevan yhteydenoton 24 tunnin sisällä ja millä kielellä?
- Onko CRM:ssä tieto siitä, mistä nykyiset kaupat ja tarjoukset ovat tulleet?
- Mitkä mittarit kertovat ennen kauppoja, että olemme oikealla tiellä?
- Kuka omistaa kokonaisuuden ja tekee päätökset, kun myynti ja markkinointi ovat eri mieltä?
Monet näistä virheistä käsittelen tarkemmin artikkelissa kansainvälisen markkinoinnin 10 yleisintä virhettä.
Miten vientisuunnitelman budjetti jaetaan datan perusteella
Kun validointi on tehty, painotus seuraa tuloksista melko suoraan:
- Kysyntää on, mutta näkyvyys puuttuu: painota hakunäkyvyyttä, paikallista sisältöä ja mainontaa. Myynti tarvitsee ensin keskusteluja, joita kannattaa käydä.
- Ostajat tunnetaan, mutta he eivät hae aktiivisesti: painota kohdennettua outbound-myyntiä, LinkedIniä ja suoria kontakteja. Markkinointi tukee luottamusta ja vastaa ostajan kysymyksiin, kun hän tarkistaa yrityksen.
- Kysyntää ja ostajia on, mutta myyntiä ei synny: ongelma on usein viestissä, hinnoittelussa tai yhteydenottojen käsittelyssä. Ennen lisäbudjettia korjataan tämä.
- Kysyntä on pientä eikä myynnillä ole havaintoja: harkitse toista markkinaa tai segmenttiä. Tämä on validoinnin arvokkain lopputulos, vaikka se tuntuu pettymykseltä.
Mittaamisessa kannattaa seurata kaupallisten hakujen näkyvyyttä Google Search Consolesta – Googlen ohje tulosraportin käyttöön on hyvä lähtökohta. Markkinoiden yleiskuvan tueksi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan tilasto auttaa ymmärtämään, mihin suomalainen vienti ylipäätään suuntautuu. Kumpikaan ei korvaa myynnin havaintoja, mutta ne tekevät keskustelusta faktapohjaisen.
Vientistrategia 30 päivässä: MAPELI-sykli käytännössä
Teen validointia ja painotusta toistuvassa syklissä, jota kutsun nimellä MAPELI: mittaa, analysoi, priorisoi, toteuta, opi ja paranna. Ensimmäinen 30 päivän kierros näyttää tyypillisesti tältä:
| Vaihe | Mitä tehdään | Tuotos |
|---|---|---|
| Mittaa | Hakukysyntä kohdemarkkinoittain, kilpailijoiden näkyvyys, CRM:n kaupat ja tarjoukset, myyjien haastattelut | Yhteinen tilannekuva |
| Analysoi | Missä kysyntä, ostajat ja myynnin havainnot kohtaavat | 2–3 perusteltua hypoteesia |
| Priorisoi | Valitaan yksi markkina tai segmentti ja yksi tärkein toimenpide | Päätös ja vastuuhenkilö |
| Toteuta | Pieni, mitattava testi: esimerkiksi kohdennettu hakukampanja tai rajattu outbound-lista | Ensimmäiset signaalit |
| Opi ja paranna | Myynti ja markkinointi käyvät tulokset läpi yhdessä | Seuraavan jakson painotus |
Tekoäly nopeuttaa erityisesti mittaamista ja analyysia, mutta päätökset tekee ihminen, joka tuntee yrityksen katteet, toimituskyvyn ja asiakkaat. Samasta ajattelusta kerron enemmän artikkelissa markkinoinnin johtaminen datalla.
Yhteenveto: vientistrategia on investointijärjestys, ei kanavavalinta
Jos tiivistän kokemukseni yhteen lauseeseen: älä päätä ensin, ostatko myyntiä vai markkinointia – päätä ensin, mitä sinun pitää tietää, jotta voit päättää. Myynnin hiljainen tieto, kysyntädata ja kilpailijoiden näkyvyys yhdessä kertovat yleensä nopeasti, kumpi tarvitsee enemmän resursseja. Väärä valinta ei ole se, että painotat myyntiä tai markkinointia, vaan se, että teet valinnan katsomatta.
Jos pohdit kansainvälistymistä pk-yrityksen näkökulmasta laajemmin, katso myös pk-yrityksen kansainvälistyminen.
Usein kysytyt kysymykset vientistrategiasta
Mitä vientistrategia tarkoittaa käytännössä?
Vientistrategia on päätös siitä, mihin markkinoihin, millaisille ostajille ja millä myynnin ja markkinoinnin yhdistelmällä yritys lähtee kasvattamaan vientiä. Käytännössä se on lista valintoja ja hypoteeseja, joita testataan ja tarkennetaan kysyntädatan ja myynnin havaintojen perusteella.
Kannattaako vientiin palkata ensin myyjä vai aloittaa markkinoinnista?
Ei kumpaakaan erikseen. Myyjä ilman kysyntää ja näkyvyyttä käyttää kuukausia kylmiin kontakteihin, ja markkinointi ilman myynnin palautetta tuottaa liidejä, joita kukaan ei osaa hyödyntää. Ensimmäinen investointi kannattaa käyttää kysynnän ja ostajien validointiin, ja sen jälkeen painottaa myyntiä tai markkinointia sen mukaan, mitä data kertoo.
Mitä eroa on vientistrategialla ja kansainvälistymisstrategialla?
Kansainvälistymisstrategia on laajempi kokonaisuus, johon voivat kuulua myös esimerkiksi tuotanto, kumppanuudet ja omistusrakenne. Vientistrategia keskittyy siihen, miten tuotteita ja palveluita myydään valituille ulkomaisille ostajille. Tässä artikkelissa käsitellään erityisesti myynnin ja markkinoinnin investointijärjestystä.
Mitä dataa vientisuunnitelmaan tarvitaan ennen budjetointia?
Vähintään kohdemarkkinan hakukysyntä omille tuotteille, kilpailijoiden näkyvyys, olemassa olevien asiakkaiden ja tarjousten tiedot CRM:stä sekä myynnin havainnot ostajien budjeteista, päätöksentekijöistä ja ostoperusteista. Ilman näitä budjetti jaetaan oletusten varassa.
Kuinka nopeasti vientistrategian ensimmäisiä tuloksia voi arvioida?
Kysynnän ja kohdemarkkinoiden validoinnin voi tehdä noin 30 päivässä. Myyntituloksia teollisessa B2B-viennissä joutuu yleensä odottamaan pidempään, koska myyntisyklit ovat pitkiä. Siksi alussa seurataan ennakoivia mittareita, kuten kaupallisten hakujen näkyvyyttä, oikeiden ostajien yhteydenottoja ja tarjousvaiheeseen eteneviä keskusteluja.